8 vuotta

Tänään on tasan 8 vuotta siitä, kun ponnistelin poikaani tähän maailmaan. Tiukassa oli. Olin ottanut sairaalaan yhden ainoan cd-levyn ja ajattelin sen kerran soidessa saavani jälkikasvun pihalle. No, levy tuli opiskeltua aikalailla ulkoa ja olen ollut ihan tyytyväinen musiikkivalintaani. Se oli Kate Bushin The Kick inside. Loistava levy. Ihana Kate.

Poikani on mainio. Harrastaa painia ja on äärettömän kiinnostunut metsästysasioista. Rakastaa pikkulegoilla rakentelua ja syö enemmän kuin keskikokoinen hevonen. Tiukkaa lihasta koko mies. Uskaltaa uida jos on pienikin sula pläntti järvessä. On hyvä matematiikassa. Herkkä. Avara luonto on yksi lempiohjelmista.

Nuotionki se osaa sytyttää.

Minun pieni poika on jo 8. En voi käsittää tätä ajan kiitämistä.

Kohta tulee kaverit. Kakku odottaa jääkaapissa. Se on sankarin toiveiden mukaan täytetty mustikkahillolla. Aamiaiseksi sai pannukakkua ja kurpitsahilloa. Synttäripäivänä lellitään.

(Itse repsahdin syömään pari karkkia ja sitten söinkin kotitekoisen hampurilaisen, eiku kaksi. Ok, huomenna taas tiukkana.)